Melonijuoksuun tarvitaan kunnon välineet

Tänään jaksoin taas pitkästä aikaa kävellä töissä portaat viidenteen kerrokseen parikin kertaa, lisäksi junaan oli pakko kipittää juoksujalkaa. Työpäivän aikana tuli siis harrastettua näitä uusia lajeja: paukkuportaita ja melonijuoksua. Työskentelin taannoin lapsiin liittyvän markkinoinnin parissa ja sain keksiä samanmoisia lajeja, mutta nyt niitä syntyy ihan arjessa.

Paukkuportaat on loistava laji ilmavaivojen helpottamiseen. Se on paras suorittaa silloin kun portaissa ei kulje muita. Ideana on edetä liioitelluin ruumiinliikkein, niin että vatsa mullistelee rauhalliseen tahtiin sopivan paljon. Jalkoja pitää nostella kunnolla ja tehoa saa lisää jos pyöräyttää jalkaa sivusuunnan kautta ylös ja sitten vasta eteen. Yleensä ilma kaikkoaa – ainakin hetkeksi.

Melonijuoksu ei sen sijaan helpota oloa vaan on vain ikävä vaiva. Rintaseutu on nimittäin pikkuhiljaa vaatimassa liivivaraston uusimista ja tällä varustuksella juokseminen tuntuu koomiselta ja epämukavalta. Kuulun varmaan valmiiksi jo siihen suomalaisten naisten keskivertojoukkoon joka ostaa monesti vähän liian pieniä rintsikoita. Nyt pitää kyllä mennä ostamaan kunnon turvaliivit. Sellaiset joissa on tuplaristisupertuki takana. Mitäköhän näille vehkeille tapahtuisi, jos niistä päästäisi ”ilmat pihalle”?. Roikkuisivat varmaan kuin Siwan muovipussit kiinni navassa. Ilolla odotamme siis niiden laskeutumista.

Nyt nukkumaan melonien viereen. Kahdeksan tuntia on ihan minimi, yhdeksällä pärjää. Paitsi että aamuyöstä on usein pakko nousta vessaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s