Kirstin, Johannan ja Sonjan luona

Tänään oli neuvola ja juteltiin lähinnä läpi kaikki mitä jo tiesinkin äitiyspäivärahan ja -avustuksen hakemisesta. Pissa oli puhdas ja hemoglobiinikin pysynyt yli 130:n. Ei siis toistaiseksi tarvita rautalisää. Tällä iällä joudun tietysti myös sokerirasitukseen ja siihen ihanuuteen olisi nyt noin 4 viikkoa. Väiskin syke oli noin 140 ja tänään se saatiin todella kovaa kuulumaan. Ihan meinasi dopplerin sietokyky olla koetuksella.

Kyselin terkkarilta olinko tulkinnut vatsan kovettumisen oikein – kun veikkasin harjoitussupistuksia ja hän sanoi että se on mahdollista. Saattaa myös olla että se on vauvan profiili, jos hän työntää itseään selkä edellä ulospäin. No, kunhan ei ole kipuja, niin saa olla kumpaa vaan. Ensi kerralla onkin sitten lääkärin aika ja minulle tuli yllätyksenä että siellä ultrataankin. Kivaa! Tai siis eihän se ole aika lääkärille vaan Johannalle. Sonjakin on kuulemma mukana. Minulla on pieni haju että he ovat lääkäri ja terveydenhoitaja. Hauskan inhimillinen tapa esittää asia.

Pinnasänky löytyi, toinenkin ostos kutkuttaa

Huusin eilen meille täysin ehjän ja siistin pinnasängyn 15 eurolla. Se sopii valitsemaani linjaan. En kyllä voisi maksaa sängystä sataa tai kahtasataa euroa. Kun sitä käytetäänkin niin vähän aikaa. Lisäksi bongasin sellaisen todella söpösen ”nukkuma-alustan”, mutta täytyy pohtia onko sen huutaminen järkevää….tai ehkäpä tässä jo voisi jotain vähän järjetöntäkin huutaa. Se oli niin söpökin.

Noita kalusteita alkaa nyt näköjään kertymään niin että täytyisi kohta patistaa miestä pistämään tietokonepöytä ja siinä törröttävä pöytäkone lihoiksi. Lisäksi pitäisi keksiä paikka silityskeskukselle. Vinkki niille, jotka haluavat selvitä silittämisestä nopeasti ja helposti – silityskeskus kannattaa ehdottomasti hankkia. (Enpä muuten olisi ihan heti kuvitellut linkittäväni blogistani sanoja Marttojen sivuille – mutta kerta se on ensimmäinenkin)

Ympärillä yrittäjyyttä

Olen tehnyt viime ajat töitä yhden yrittäjyyskasvatukseen liittyvän projektin parissa ja innostunut moneen otteeseen tästä omasta yrittäjyydestänikin taas sen myötä. Toki realiteetti on se, että marraskuusta firmani taukoilee vuoden päivät, mutta paluu töihin on varmasti mukava asia. Siitä saa olla iloinen. Toinen ilon aihe on että pitkään kysymysmerkkivaiheessa ollut ystäväni on tarttunut tilaisuutta ”sarvista” ja oli tänään meillä pohtimassa mm. rahoitussuunnitelman saloja. Minulla meinasikin mennä sormi suuhun näiden ”tuttujen” asioiden kanssa kun olikin kyse toiminimestä eikä osakeyhtiöstä. Varmaan kaikista pelottavinta ja vaikeinta on juuri tuo hallinnollinen puoli ja varsinkin verotus. Burp! Onneksi on tilitoimistoja. Ja kyllä se oman talouden riskien hallinta on vaan tärkeä juttu. Ei voi suin päin sotiin lähteä.

Mutta päivän saldo on siis varsin positiivinen. Potkuihin juuri yltyneen tirriäisen sydän kiivaana sykkien, uuden yrittäjän realistisen innostuneisuuden siivittämänä kohti unisia maisemia ja huomenna uusi päivä täynnä etätyön onnea. Olipas niin minulle tyypillisen hankalasti puettu sanahuntuun tuo tokaisu. Huomenna jo 21 + 6 ja yksiraskausviikko taas ehtoopuolella.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s