Ihan ku ois raskaana

Raskas olo. Heavy, loaded, turpea, painava, tankkerimainen. Ja tänään piti yrittää urheasti tehdä jouluostoksia. Jösses, miten sitä voikaan yliarvioida omat voimavaransa. Jo kauppakeskuksen parkkihallissa piti pysähtyä keskelle ajokaistaa tunnustelemaan alavatsan yhtäkkistä mielenosoitusta. Mitä ajattelinkaan kun lähdin tänne, kuiskasi järki. Isännän joululahjaa tietysti, vinkkasivat tunteet. Ja taas mentiin. Onneksi ohjelmassa oli myös lounas kälysen kanssa. Sai istua luvalla ja juoda hitaasti kahvia.

Toisaalta, saahan sitä kai 3 viikkoa ennen laskettua aikaa vähän jo tuntuakin siltä että lapsi on tulossa.  Mutta yksi asia on tätä raskautta hallinnut. Ja se on ummetus. Tuo ihana ystävä, joka ei ole hellittänyt kuin muutamiksi päiviksi kerrallaan, palatakseen taas piinaamaan minua. Olen ihan varma että osa painonnoususta, varsinkin niinä punnituskertoina kun se on ollut runsasta, on johtunut siitä että lapsen lisäksi olen parhaimmillaan kantanut 3 päivän aterioita mukanani. Ja tietysti aterioiden välissä kuplivaa ilmaa, joka ei sinänsä paina, mutta painavoittaa oloa.

Onneksi tänään oli se kolmas päivä ja vihdoin koitti helpotus. Lainaan näyttelijä ja laulaja Kaija Kärkistä, joka aikoinaan kirjoitti minulle Espoon teatterin lämpiössä runon. Se meni jotenkin näin: Jos ei Kaijan kakki kumahda pyttyyn, menee illan esitys aivan myttyyn.  Ilta pelastettu, joskaan ei Kaijalla. Ah, miten raikas aihe oli tämä.

4 thoughts on “Ihan ku ois raskaana

  1. Voi miten tutun kuuloista. Juuri viikonloppuna totesin siskolleni, että muuten tämä raskaus on kyllä sujunut kivuttomasti, mutta voi kuinka kaipaankaan säännöllistä ruoansulatusta. Toivottavasti meidän molempien vatsat palautuvat ennalleen, kunhan ollaan taas ihan yksin omissa nahoissa🙂

    • Ihanaa – ja kurjaa etten ole ainoa. Tänään neuvolassa sain onneksi luvan vähentää rautalisän syömistä. Ehkä se helpottaa, ennen tuota lopullista helpotusta.

  2. Auts, ummetus. Onneksi siihen asti ei olla vielä näillä viikoilla (10+4) tultu. Mutta eiköhän sekin odota vain ilmestymistään, etenkin kun ei toimi toi kroppa muutenkaan niinkuin pitäis. Kauhulla odotan, onko kaksosraskausoireisto lopussa tuplasti yhtä pahaa kuin alussakin vai alkaakohan vähitellen helpottaa.

    Oletteko löytänyt hyviä keinoja vähentää ummetusta?

    Tsemppiä viimeisiin rutistuksiin ja iloista Uutta Vuotta!

    • Keinot on olleet vähissä, mutta kyllä veden juominen ja rautatablettien poisjättäminen on vähän jeesannut.
      Eikä kaikki siitä välttämättä pääse nauttimaan. Minullekin on sanottu alusta asti että närästys on varma nakki, mutta ei ole näkynyt. En vieläkään tiedä millaista se on.
      Kiitos tsempistä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s