Lukusali lumimaisemassa

Lunta tulvillaan, raikas talvisää. Ei voisi maisemaa paremmin kuvata. Lunta on tullut yhtä soittoa jo ainakin vuorokauden ja pihalla seisovista tuijista näkyy enää pienet latvukset. Vaikka lumitöiden tekeminen on tällä mahalla vähän rankkaa (toim.huom. pelkkien autopaikkojen lapiointi), on tämä lumen määrä aivan mahtava juttu. Niin kaunista. Pitää sanoa että isi ottaa muutaman toukan odotuksen aikaisen maisemakuvan uudella vermeellään, joka on joku high speed -kamera tai vastaava, josta en ymmärrä mitään. Uskoisin että nyt saadaan toukka ikuistettua, kun on pikkupokkari, digijärkkäri ja vielä tämä uusi (minun toivomani) videointiaparaatti.

Huomenna on taas neuvola ja päästään tsekkaamaan onko pää yhtään enempää kiinnittynyt. Ainakin jalat liikkuvat aika alhaalla. Ja tuolla lantion seutuvilla tuntuu välillä tiukkaa settiä. Aika vaikeaa vaan on tulkita näitä. Neuvolan jälkeen lähden käymään kahvilla ystäväni luona jolle syntyi pieni tyttö lokakuussa. Kivaa päästä taas hipelöimään vauvelia.

Kirjojen ja lehtien kirjo

Sain viikonloppuna luettua loppuun uusimman Lauren Weisbergerin jonka tilasin jo ajat sitten Amazonista. Nyt on vielä mahdollisuus lukaista loppuun ensimmäinen Vicky Iovinen Best Friend’s Guide ja pohdinkin tässä jahka saan sen jälkeen enää pitkään aikaan tuhottua yhtään opusta, edes pikkupokkaria. Olen aina ollut sellainen on-off lukija, välillä ahmin kirjan vauhdilla ja välillä kulutan sen pienissä paloissa. On myös pitkiä taukoja joiden aikana keskityn enemmän lehtien lukuun kuin kirjoihin. Ja itseasiassa minua harmittaa, että koska meillä on ”ei mainoksia” -tarra ovessa, meille ei tule Pirkka-lehteä. Se on yksi parhaista iltalukemisista nikseineen ja kotoisine juttuineen. Yhteishyvä ei mielestäni ole ihan saman tasoinen jutuiltaan.

Olen karsinut tilaamani lehdet minimiin. Olivia minulle vielä tulee ja Kauppalehtikin, kunnes tilausjakso päättyy. Vauva-lehden tilasin uutena, mutta luulen että vuoden tilaus riittää ja siellä alkaa olla samoja juttuja. Niin yleensä käy tiukan kohderyhmän lehdissä, ne alkavat toistaa itseään. Ja niin tietysti pitääkin, että voidaan huomioida ekakertalaiset.

Kohta meillä luetaan vain vauvaa: ilmeitä, eleitä, äännähdyksiä, kakkoja, pissoja, ruokailuja ja muita merkkejä.

Ainiin, ja muruseni, sinulle on pedattuna pehmoinen peti. ♥

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s