Pipana, papana, näytä painos

Kolmatta viikkoa mennään ja elämä alkaa tasaantua. Suurin yksittäinen vaikutin on korvike, jota on nyt annettu imetyksen ohella. Ihan käsittämätöntä miten paljon tuo likka syö! Kuvittelen antavani tainnutusannoksen Nannia, niin ipana vetäisee sen kuin alkupalan ikään ja vaatii lisää. Äidille tulee kiire kaivaa kerääjää ja tissiä esille. Oikein jännityksellä odotan mitä painolle on tapahtunut. Huomenna aamulla mennään taas neuvolaan.

Tähän mennessä painon kehitys on mennyt niin, että syntymäpainosta (3664) tultiin alimmillaan 3285:een josta päästiin sairaalassa urakkana toimitetulla syötöllä  noususuuntaan. Nousu oli alkuun todella pientä. Neuvolan kotikäynnillä 3400 ja viisi päivää myöhemmin 3440. Mutta sitten tuli kahden päivän spurtti ja kahden viikon kohdalla painoa oli jo 3555. Siinä vaiheessa syntymäpaino olisi jo pitänyt virallisten normien mukaan saavuttaa ja terkkari konsultoi lääkäriä. Lääkäri oli sitä mieltä että voidaan jatkaa valitulla tiellä. Huomenna ollaan pakosti syntymäpainossa, mutta äitiä silti jännittää. Isi ei pääse mukaan neuvolaan ja se saattaa lisätä jännitystä, vaikken tiedä miksi.

Tumma vivahde huolettaa ministi

Terkkari kiinnitti huomiota viikko sitten huomaamaani suun ympäristön tummuuteen. Ihan niinkuin siinä olisi vähän mustelmaa. Sanoi että joskus se liittyy sydämeen, mutta lääkäri oli sitä mieltä ettei toistaiseksi tarvitse käydä tsekkaamassa. Voi olla myös tiukan imun aiheuttamaa. Minua jäi vähän kaivelemaan, jos vaikka sydämen reikien sulkeutumisessa on ongelmia. Mutta toisaalta olen ymmärtänyt että suun ympäristön sinertäminen on normaalia varsinkin viileässä olon jälkeen. Eikä neuvolassa ole järin kuumaa alasti nakottaa. Se suun ympärys on kai ikäänkuin ääreisverenkiertoalue ja siksi sinertää samalla tavalla kuin kädet ja jalat. Muuten elämä on varsin mallillaan. Ei paljoakaan kiukkua tai ahdistusta, hyvästi kakkaa ja pissaa, mukavasti maitoa ja paljon unta.

Vähän on kyllä nenä tukkoinen ja sille täytynee tehdä jotain. Minut yllätti se, kuinka äänekäs ja moniulotteinen pienen lapsen hengitys on. Koskaan ei tiedä millaisia ääniä sieltä tulee.

Nautintoja lapselle

Tuppurainen, tai Lyydia niinkuin mummi ja vaari sanovat, nauttii kovasti pyllynpesusta ja kylpeminenkin tuntui olevan kivaa. Vesi elementtinä on siis mieluinen ja täytynee ilmoittaa lapsi vauvauintiin. Isin syli on myös selvästi yksi lempipaikoista. Siinä ei ole tissin läsnäolo pilaamassa rauhoittumista. Tänäänkin sain nukkua aamulla kaksi tuntia ekstraa ja ipana oli herätessäni tyytyväisenä isin käsivarsilla. ♥

Nyt ollaan päiväunilla junalakanoiden uumenissa ja iltapäivällä olisi tarkoitus kokeilla kahta uutta juttua: ulkoilua ja tuttia. Tutin avulla pyrin säästämään lapsen niiltä vähäisiltä iltapurkauksilta, jotka eivät ole suoranaista nälkää tai ilmavaivaa. Uskallan ottaa nyt tutin käyttöön kun imu toimii. Korviketta on annettu Aventin pulloista, eivätkä ole vaikuttaneet millään lailla imetykseen. D-vitamiinitipoistakin löytyi oikea kaatokulma (pieni reikä pullossa) ja tippojen antaminen onnistuu hienosti hörpyttämällä maidon kanssa lääkekupista.

Nimistely

Meillä on meneillään nimistely, eli nimen viimeistely. Vähän humoristista, sillä luulen että se on jo valmis. Mutta pitää yrittää olla vähän kriittinen. Sovittiin eilen että ystävänpäivänä nimi on päätetty eikä enää muuteta. Silloin ristiäisiin on enää vajaa viikko. Nimen valinta on mukavaa, mutta siinä täytyy ottaa huomioon niin monta asiaa. Minä arvostan nimessä ajattomuutta, rytmiä ja sukunimeen sopivuutta. Tytöstä ei tule siis Charlottaa, Pirkkoa tai Alexandraakaan. Nimien määrän suhteen en ole asettanut standardia, minulla nimiä on kolme (tavallaan kaksi kun kaksi ekaa on niitetty yhteen) ja miehelläni kaksi. Kahden ja kolmen välillä ratkaisee rytmi. Se miltä nimi kuulostaa lausuttuna. Tässä asiassa taidan olla vähän auditiivinen.  Enkä ikimaailmassa antaisi lapselleni kaksiosaista nimeä. Anteeksi vaan äitykkä ja isukki, mutta se on elämää vaikeuttava juttu.

Nyt tuli muuten niin iso ja äänekäs lörtsy housuun, että täytyy tehdä asialle jotain ennen kun lämmin tunne katoaa ja naama vääntyy irviniin. Ja ei, se ei tullut äidille, vaikka vähän pidätysvaikeuksista olenkin kärsinyt.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s