Kylläpä on elämä heittäytynyt hankalaksi kun se meinaa että kaikista yksinkertaisimmatkin päivän askareet pitää tehdä vaikeiksi. Pissalla saa ravata välillä alvariinsa, mutta toisesta luukusta ei kuulu mitään. Siis ei mitään. Ja lopulta onni tulee valtavan treenin tuloksena. Huh huh! Olen minä kuullut että ummetus vaivaa raskaana olevia, mutta että näin kivaa sitten pitelee.
Ihan huvittaa kuinka minun raskauteni on pyörinyt kertakaikkiaan kokonaan ala- ja perätilassa. Hillitön ilman kertyminen, hernerokkahimo ja niihin yhdistetty ummetus on oikein herkkupaketti helteiseen kesään mentäessä.
No, toisaalta nyt on taas ollut vähän helpompaa väsymyksen suhteen ja energiaa piisannut vähän enemmän. Muutenkin vatsa tuntuu välillä taas aika oireettomalta, kun alkuun alavatsan olemassaolon tiedosti lähes kokoajan.
Pari viikkoa treffeille
Kahden viikon päästä olisi treffit toukan kanssa ja taas vähän jännittää, josko hän vielä on siellä. Olen positiivinen, enkä turhaan lietso huolia. Kyllä tämä kaikki ilmapalloilu varmasti tietää ihan hyvää. Mieskin on lähdössä mukaan innoissaan ja on kiva että toisellekin saadaan jotain konkretiaa ruudulle. Ultrassa viikkoja onkin sitten jo vähän reilut 11 ja ensimmäisen kolmanneksen loppu häämöttää. Olen jo tulossa ihan hulluksi kun töissä ei kukaan tiedä ja se alkaa vaikuttaa tekemisiini. Joudun kiertelemään, kaartelemaan ja lykkäämään tiettyjä asioita muutaman viikon.
—
Olen vihdoin saanut golfinkin sujumaan ihan kivasti, saa nähdä miten paljon tänä kesänä tulee pelattua. Kesään tosin mahtuu paljon kaikkea muutakin puuhaa. Toivotaan että se jatkuu pitkälle syyskuuhun. Ja että talvesta tulisi leuto, ettei tarvitse pakkautua seitsemään untuvatakkiin.
Toisenkin toukan odotus 