Olen kärsinyt viime viikot täydellisestä shoppausenergian lopahduksesta. En jaksa millään humputella kaupoissa vaikka se olisi minulle parasta viihdettä silloin, kun ei ole mitään muuta tekemistä. Oikein nauratti kun olin tällä viikolla sopinut ystäväni kanssa treffit kauppakeskukseen syömään* kuudeksi ja ajattelin että minähän menen ajoissa ja pörrään. No, tunnin tai puoltoista pörrättyäni oli pakko mennä autoon viemään ostoksia ja lepäämään. Siinä istuessani meinasin ihan oikeasti nukahtaa, niin rättipoikki olin. Kääk!
*** toim.huom. Classic Pizza on loistava, mutta täysi olo kestää ainakin 20h
En siis enää voi haaveilla shoppailusta. Täytyy vielä tarkentaa tuota shoppailu -sanaa sen verran, että en kovinkaan usein osta mitään. Mutta kaupoista saa ihan valtavan paljon ideoita. Kiertämällä erilaisia liikkeitä minulle muodostuu usein päähäni myös joululahjalista. Tänä vuonna tosin sukulaiset ja ystävät saattavat joutua syömään kynsiään. Voihan olla etten jaksa ostaa lahjan lahjaa. Kummilapsille jotain netistä ja anopille ja appiukolle röykkiö, että pääsevät taas ”syyttämään” minua joulun lahjapaljoudesta. 🙂
Ja yksi dilemma: viikon yksin kotona, täytyy käydä ruokakaupassa, ei saa kantaa painavia. Joka päivä kauppaan? Nöywei! Miten siitä selviää taas reilun viikon päästä?
Tavaroiden nimiä, merkkejä ja malleja
Tulin tänään ajatelleeksi miten usein tuijotan omista lapsuuden valokuvistani millaisia tuotepakkauksia tai tavaroita meillä on kotona ollut. Muistan hyvin Fairyn, Floran, maitotölkin eri versiot, paahtoleipäpussin ja Mehukatti-kanisterin keittiökuvista. Harvoin tulee miettineeksi miltä nuo meidän tänään käyttämät tuotteet näyttää silloin kun Tuppurainen on 30 (ja vähän päälle, kröhöm). Pitääkin ihan ottaa sellaisia kuvia, missä tuotteet näkyvät.
Raskauden aikana olen syönyt valtavan paljon esimerkiksi Valion raejuustoa, sitruunan makuista Bulgarian jogurttia, Ingmanin kotijuustoa, A+ maustamatonta jugua, Pirkan muromysliä ja Primulan ciabo- ja ohraleipää. Primula on muutenkin parasta, eikä sitä yhtään himmennä hiilineutralius. Eikä tietenkään sovi unohtaa vain erittäin huolellisella kohtuudella (övereillä) nautiskelemaani (ahmimaani) Ben&Jerry’s cookie dough – tai uutena löytönä chocolate fudge brownie -jäätelöä. Tosin, ystäväni huomautti että överini ovat naurettavia ja joutaisin harjoitusleirille, kun myönsin etten saa koko purkkia kerralla menemään, vaan ehkä neljäsosan. No sekin on minulle överi.
Ja niiiiiiin siistiä että on satsuma-aika. That’s my game. Kohti 30. viikkoa siis satsumien antamalla c-vitamiinienergialla ja ehkä vähän maanantaina saatavalla neuvolatuomiolla viimeisen kuukauden painonnoususta. Se on ollut huigeeta. Aina pitää kuitenkin lopettaa nousussa: tänään iskä tulee kotiin!!!
Toisenkin toukan odotus 