Uneton Seattl…Helsingissä.

18 viikkoa täynnä. Sen kunniaksi verikokeeseen ja pissaa purkkiin. Jihuu! No, on tässä sentään jotain juhlankin aiheita kun eilen sain taas elämääni yhden uuden tyypin, aivan valloittavan söpösen kummityttösen. Ja tänään kummipoikani toisaalla täyttää jo viisi. Siis 5! Toivottavasti aika sitten pysähtyy kun Väiski syntyy, eihän pienenpieni toukka voi koskaan olla 5-vuotias?

Hän muuten potkii joka päivä, aika paljonkin. Eilen töissäkin alkoi kova nyrkkeilysessio kun yritin keskittyä kirjoittamani tekstin oikolukemiseen. Illalla oli vähän rauhallisempaa, mutta tuntui että potkut suuntautuivat selkärangan puolelle. Syömisen jälkeen tulee aina aktiivivaihe ja toinen sitten kun rauhoittuu illalla joko sohvalle tai lopulta sänkyyn nukkumaan. Huisia!

Kilpirauhanen ylikierroksilla tai jokin muu valvottaa

Yritin nukkua tänään vähän pidempään, mikä on yksi yrittäjänä olemisen etuoikeuksista, sillä olin illalla aivan tajuttoman väsynyt. Silti tuntui siltä etten juuri ummistanut silmiä ennenkuin alkoi ihan valtavan kova ukkonen. Ja kello oli silloin 1.31. Seuraavan kerran katsoin pitkän taistelun (katson-en katso-katson- enkatso) jälkeen kelloa ja se näytti jotain viiden kieppeillä. Kummallista tässä on se, että mikään ei periaatteessa vaivaa. Ipana ei ole levoton potkuilija yöllä, ilmavaivat eivät pidä hereillä, mutta jokin vain pistää kieppumaan kyljeltä toiselle ja taas takaisin.

Verikokeissa tutkitaan miten kilpirauhashormonini voivat. Olen normaalisti vajaatoimintainen ja raskauden alkaessa tyroksiini-hormonin korvausta on automaattisesti nostettu. Voihan olla että kilpparini käy nyt ylikierroksilla enkä siksi saa unta. Toisena oireena liikatoiminnasta on usein se, että on kokoajan kuuma, mutta viimeaikoina tuota mittaria on ollut hankalaa seurata.

Töihin palaamisen tunnelmat

Nyt kun on jo pari työpäivää takana, on työn makuun päässyt ihan kivasti. Eilen sain lisäksi hahmoteltua kaksi hyvää suunnitelmaa seuraavan 4 kuukauden ajalle. Toinen sillä ajatuksella että jaksan täysillä loppuun asti ja toinen sillä varauksella että tulee jotakin, esim. anemian tms. aiheuttamaa ylimääräisen levon tarvetta. Tänään olisi labran jälkeen tarkoitus tarttua luuriin ja soitella läpi kaikki kesäkuussa kesken jääneet kontaktit. Tulee hikinen iltapäivä korvanlehdelle. Töissä oleminen on kyllä minusta kivaa ja ihan harmittaa kun niin monet raahautuvat sinne joka päivä väkisin. Eivätkä älyä tai voi vaihtaa.

Virittelin maanantai-iltana laskupäätäni tekemällä vertailua vakuutuksista exceliin. Referoin lapsivakuutusten eroja, jahka saan taulukkooni kaikki tiedot ja vielä tekemästäni itsekin selvää.

Ajanlaskuun pieni viilaus

Olen yrittänyt elää muuttuneen lasketun ajan kanssa niin, ettei minun tarvitsisi vaihtaa vanhaa viikonpäivääni, mutta ei siitä tule mitään. Korjasin tickeriin nyt 5.1.2011 mukaan oikean tahdin. En kuitenkaan jaksa korjata jo tekemiäni merkintöjä, sillä viikot ovat yleensä kutakuinkin oikein, vaikka nyt vaihdetaankin keskiviikkoisin.

18. viikko alkaa tänään siirtymisellä mökille, enkä ehdi tarinoida enempää. Ehkäpä Papasta saa kivaa aineistoa seuraavaan kirjoitukseen, hän kun lähtee mukaamme.

Aurinkoa piisaa ja otsa ja ”viikset” hikoavat jatkuvasti. Nyt pakkaamaan!