10.25 Mitäs tämä hailakan pinkki loriseva on?
11.00 Neuvolassa kaikki hyvin. Toimintaohjeet saatu.
11.30 Autossa soi Dingo ja minä itkin, miksi? Ei pysty selittämään.
11.50 Jaahas. Isi tilattu kotiin töistä, lähimmäiset tiedotettu ipanan täsmällisyydestä ja mangoviiliä purkki. Eikös siinä ole tärkeimmät lapsiveden menon jälkeen? Nyt ootellaan. Pari napakkaa, mutta tosi lyhyttä supistusta vasta kasassa. Pitäis varmaan pakata se kuuluisa sairaalakassi.
Eilen kahdentoista aikaan skoolattiin rosesamppanjalla päättyneelle toukan vuodelle. Tästä vuodesta tuleekin sitten meidän perheen vauvavuosi, kunhan vauva saadaan ulos. Enää ei tarvitse jännittää sitä että ipana olisi luokkansa nuorin, vika joka saa ajokortin ja kokee kaikki muutkin ikäsidonnaiset jutut.
Käytiin me isukin kanssa vähän rakettiloita ulkonakin katsomassa, mutta kylläpä oli vaikeaa kävellä. Ihan kuin alakerrassa olisi ollut joku terä. Auts! Naurettiin kavutessamme kehä ykkösen ylittävälle sillalle, että kylläpäs siinä tuli vastaan rankka nousu. Tuli myös mieleen etten muista millaista on juosta, täytyy kokeilla heti tässä kuussa.
Lantiotuntemukset
Vatsan alla on tuntemukset lisääntyneet melkoisesti. Ilmaa kertyy taas samalla tavalla kuin alkuraskaudessa. Nyt sen liikkuminen vain tekee ihan eri tavalla kipeää. Ai! Myös pientä tyhjentymisen tarvetta on ollut havaittavissa, mitä jotkut pitävät lähestyvän synnytyksen merkkinä. Olisihan se toisaalta ihan kiva tyhjennellä vatsa kunnolla, ettei tarvitsisi synnyttää lapsen lisäksi esim. kulhollista guacamolea ja nachoja. Ihana mielikuva!
Ajan myötä kipu – jota ei aina kivuksi voi sanoakaan – on siirtynyt nivusissa aina vaan alemmas ja keskemmälle. Aikoinaan liitoskivut alkoivat minulla niin, että niitä tuntui vaan oikealla, nyt vasen juilii enemmän. Lattiatyynyltä nouseminen tai kääntyminen öisin on kuitenkin edelleen vaikeampaa niin, että yrittää työskennellä oikealla reisiosastolla. Ja sukka sujahtaa paljon ”helpommin” vasempaan kuin oikeaan jalkaan.
Verkkoshoppailua
Eilinen oli todellinen energialow. En jaksanut juuri mitään. Shoppailin päivällä vähän verkossa ja vaikka oli jo päättänyt toisin, ostin sittenkin kunnon hoitolaukun (lastenhuone.fi:stä, joka on sittemmin kaatunut). Ostin Samsoniten mallin joka toimii myöhemmin minulla ns. viikonloppukassina, koska nykyiset putkikassit ovat vähän repsahtaneet käytössä. Satellite-kuosi ei ole kivoin mahdollinen, mutta alekorista ei aina voi valita.
Ostin myös Tuppuraisen huoneeseen kivoja seinätarroja. Niitä en vielä voi julkaista, koska saattavat kuiskia salaisuuksia. Toisaalla minulle kävi hyvin perinteisesti. Katselin Netanttilassa alejuttuja ja laitoin jo jotain ostoskoriinkin. Mutta meni hermot. Verkkokauppa toimii todella usein surkeasti ja niin se teki taas. Jätin ostokset väliin.
Käytettävyys on oikeasti tosi harvassa kaupassa kohdallaan ja se ärsyttää kovasti. Minun kohdallani se tarkoittaa usein ostamatta jättämistä. Täytynee laittaa Anttilalle palautetta. Taas.
—
Lunta tulvillaan, on raikas talvisää. Lumen tulolle ei näy loppua ja sen huntu ulottuu kohta mm. keittiön ikkunan alareunaan. Saa nähdä millaisia ovat ipanamme lapsuuden talvet. Minä en ainakaan tästä lumesta valita, ennen kun yritän suunnata sekaan vaunujen kanssa. 🙂
Ensi vuonna karkki ja jätski on kalliimpaa, siksipä asiaan täytyy ottaa jokin kanta jo tänä vuonna. Ontuva perusteluni Ben&Jerry -purkin ostamiseen siis. Mutta täytyyhän näihin viimeisiin (6! plus jotain) päiviin saada jotain makiata, eikös vaan. Kunhan ei kerrota terkkarille, että kaikki vaaassa näkyvät lisänumerot eivät ole turvotusta.
Toinen päivän verotusasia on vielä ihanampi kuin jäätelö. Kaksi minulle tärkeää ihmistä menee 33 minuutin kuluttua naimisiin. Kylläkin romanttisesti käräjillä. Onneksi olen sen verran pirteässä vedossa että jaksan mennä heidän kunniakseen illalliselle. Jeejee! Albeit, kaikki tämä ilo realisoituu vasta kun ukkoseni muistaa tulla ajoissa töistä. Odotan mielenkiinnolla herran saapumista.
Nyt pyykit kaappiin, valokynää naamaan ja samaisen kaapin eteen uudelleen ähisemään. Mulla ei kertakaikkiaan ole mitään järkevää kolttua. Pitäisi löytää vielä joku mukava, jolla jaksaa istua. No, sukkahousuista tulee salettiin urheilusuoritus, jota varten voin syödä vielä pari lusikallista BJtä, ja koko pukeutumisoperaatio kuluttanee yhteensä sen mitä olen tähän asti ehtinyt survoa sisuksiini. Nam! Tai pikemminkin Nuam!, kuten kälyni asian ilmaisisi.
Ens vuonna sit ei mitään herkkuja, right!
Toisenkin toukan odotus 