Talousvaliokunta on kokoontunut

Huhhahhei ja magnesiumvissyä pullo. Kävin tänään tapaamassa kirjanpitäjääni ja sain taas lisää kohtia todo-listalleni. Pitäisi hoidella myyntilaskutus suorituksineen sopivaan malliin äitiysloman alkupäivään mennessä, jotta voin ”tyhjentää kassan” kulukuiteilla ja palkanmaksulla hyvissä ajoin. Verokorttikin pitäisi tsekata ja tehdä vielä tilinpäätöstä varten paperilappujen tarkistussavotta. Monenlaista tekemistä piisaa vaikka yritys on ollut olemassa vasta 7 kuukautta. Vähän niinku Väiskikin.

Onneksi yksityiselämässä raha-asiat on helppoja. Velka vaan lisääntyy kun isäntä tekee autokauppoja. 🙂 No, ei meillä onneksi paljoa velkaa ole mutta täytyy kyllä sanoa että viimeisen kerran päästän miehen yksin autokaupoille. Tuli kuljettimelle hintaa, eikä päästy edes vanhasta eroon. Mutta oli pakko saada biimeri. Kai. Minä annoin tarkat ohjeet siitä, missä kohtaa kävellään hintakeskustelusta ulos tai soitetaan vaimolle, mutta soittoa ei kuulunut. Tiedusteluuni tilanteesta vastasi sitten varovainen ääni, joka totesi että meillä on nyt sitten uusi auto…ja vanha. Ja että ei se neuvottelu kai niin kamalan hyvin mennyt.

Kyntisyysmuutos ja unipuutos

Äitiysloman alkuun on 4 maanantaita ja nyt on tullut kohdalle ihan mielettömän monta kivaa projektia. Toisaalta poisjääminen on kurjaa, toisaalta olen jo puoliksi mammalomalla. Ei aivot enää oikein pysy matkassa. Kun jaksan vielä muutaman diilin hoitaa pois päiväjärjestyksestä, on vuodelle 2012 jo kasassa vähän töihinpaluurahaa. Tämä yrittäjän arki kun on sellaista, että ei ole palkkaa jonka pariin palata.

Äsken käytiin arki-illan iloksi ulkona syömässä ja kohta maistuukin taas kunnon unet. Viime yönä heräsin aika mahdottoman monta kertaa ja aamulla väsytti kun piti mennä ysiksi ammattikorkeakoulun opiskelijoille esiintymään. Kivaahan se vaan oli, mutta kyllä on koko päivän haukotuttanut. Kävin myös toteuttamassa pitkäaikaisen kauhuni, ja otin rakennekynnet pois. Tilalla on monen vuoden jälkeen vain ohut akryylipinta, joka pitäisi kasvattaa pois. Pelkään jo nyt elämää ilman kynsiä.  Minulle ne ovat olleet pelastus atooppisen ja kutisevan ihon hoitomuotona. Toisalta nyt ei tarvitse ravata 3 viikon välein 70 euron huolloissa. Voi taas tehdä tukalle jotakin! – päätin raskaaksi tullessani luopua jommasta kummasta – kynnet voittivat.

Ainiin – täytyy tutkailla auttaako magnesiumvissy taas orastaneisiin krampin alkuihin.