Sick and tired of being sick and tired

Äiti on vähän väsynyt ja se johtuu ainoastaan tästä keljusta kuumetaudista. On ehkä syytä epäillä jotain keuhkoamisvälineiden tulehdusta, tai ainakin kurkunpään, koska koko tuutti on niin turpean tuntuinen. Kuumetta nostelin tiistaina lähes kolmeysiin, sen jälkeen kerran korkealle (en jaksanut mitata) ja nyt jatkuvaa 37 pinnassa oloa. Se on puuduttavaa se. Aivot tekee töitä ja olisi kova hinku esim. siivota, mutta pää on niin tohmeloinen ettei mihinkään kannata ryhtyä. Ja sitten vielä tämä jatkuva hiki. Järkkyä – ihan kuin olisi raskaana. Mikä ei sinänsä ollut yhtään järkkyä.

Lapsikin on hikoillut parina aamuna. Olen yrittänyt tarkkailla lämpötilaa, muttei tunnu kuumeiselta. Yhtäkkiä on vain ilmestyneet pään jäljiltä harmaaseen lakanaan märät läntit aamuisin ja välillä päiväunilla. Taidan olla vain liian kuumaa seuraa, ja onhan ilmatkin lämmenneet tosi paljon verrattuna talvisäihin. Tyttö on muutenkin aika lämminverinen.

Ihmeellinen ikävä

Äsken puin pirpanalle päälle ja lähtivät isin kanssa mummille tapaamaan isin serkkuja. Minä jäin sairastamaan kuuman mehun ja blogin äärelle. Ja heti tuli ihan kamala ikävä. On se muuten kumma juttu. Monet kerrat normaalissa arjessa on niin helpottunut kun saa välillä ojennettua väkkäröivän, kiljuvan, hiljaisen tai puoliunisen töhvöläisen toisen syliin. Mutta hetken päästä tulee jo pakottava tarve katsoa, koskea ja haistella. On niin vahva liima. Ja kun toinen lähtee kokonaan pois kotoa ilman äitiä, ajattelen heti mielessäni että miten saisin tämän ”väliajan” kulumaan nopeasti. Vaikka oikeasti nyt pitäisi vaan hengitellä omaa ilmaa.

No nyt kipeänä ollessa on vaan parempi olla vähän etäämmällä. Äidinvaistoilu kuluttaa energiaa. Vaikka tänään ”nukuinkin” yhteentoista, en voinut olla kuuntelematta mitä täällä olohuoneessa sillä aikaa tapahtui. Ja puuduttavaahan tämä makaaminen on. Olisi niin ihanaa pestä ikkunoita ja lattioita, siivota vaatekaappeja, laittaa pyykkejä ja tehdä loppuun tuo 1000-palainen palapeli, joka on ollut kesken jo monta viikkoa. Ehkä sitä kipeänäkin voisi palapeliä koota. Hmm…jos nyt kuitenkin menisin ensin pitkään suihkuun, kaikkia vedensäästönormeja vastustellen. Kun ole lotrannut oikein kunnolla, tuntuu varmaan tämä oma rauha ja lukemattomat aikakauslehdet aika vastustamattomalta yhdistelmältä.

Toinen lomalla, toinen pihalla

Olen vähän jojo; välillä täynnä energiaa ja todo-listalla selkeä työjärjestys, välillä täysin lamaantunut. Alkaa muistuttaa kaksisuuntaista häiriötilaa. No okei, raskauden aikana  energisiä boost-jaksoja on ollut selvästi vähemmän kuin ennen. Mutta nyt iski taas ihan kamala stoppi päälle. Kärräsin miehen lentokentälle iltapäivällä, enkä ole sen jälkeen osannut tehdä oikeastaan mitään. Ei väsytä, mutta en vaan osaa aloittaa mitään kunnolla. Keittiö huutaa siivoajaa, eikä siihen menisi kuin 10 minuuttia, mutta mitään ei tapahdu.

Viikko pitäisi pärjätä yksin ja se on ihan hanurista. Onneksi kaupassakäyntiongelma ratkaistiin niin, että tänään ostettiin yhteistuumin kaappiin kaikki painavat. Mies lensi siis Turkkiin viikoksi golffaamaan. Tullee tarpeeseen tuo loma ennen isyyden myllerrystä. On ollut varmasti aika rankkaa tänä vuonna tämän turpoavan aloittavan yrittäjän rinnalla. Kun koko elämä on mennyt uusiksi.

Survival kit yksinäisyyden välttämiseksi

Ajattelin rakennella yksineloviikkoon sellaisia turvaelementtejä, jotka helpottavat oloa. Tavoitteena on täyttää elämä pienillä asioilla niin, ettei tarvitse istua pimeässä ja miettiä mitä tekisi. Nyt meinaan jättää sisustamisen ja vauvatavaroiden hankinnan sikseen ja jatkaa sitä sitten kun isukkikin on kotona.

1. Sämpyläjauhoja

Kun leivon, tulee aina kotoinen olo. Tuoreiden sämpylöiden avulla elämä maistuu ja tuoksuu ihanalle, eikä aamuisin ole niin tylsää syödä yksin aamiaista. Huomenna siis taikina kohoamaan.

2. Tolu ja kynttilät

Siivoan tavarat paikoilleen ja pyyhin pölyt niin että kotiin tulee sellainen raikas toluinen tuoksu. Sen jälkeen sytytän kynttilöitä ja katselen ympärilleni. Siisti koti on niin kiva juttu, että aika siellä kuluu kuin siivillä.

3. Kalenteriin kavereita

Ainakin joka toiselle illalle on varattuna menoa. Kavereiden kanssa ulkoileminen, syöminen ja muu puuhastelu jouduttaa viikkoa, varsinkin kun ensin joutuu vähän aikaa odottamaan noita kivoja treffejä.

4. Pari kivaa työpohdintaa

Olen varannut itselleni pari kivaa työjuttua, joita on helpompaa ajatella kotosalla, illan hämärtyessä. Niiden parissa saan ajan kulumaan.

5. Nukkuminen ”toisen puolella”

Kun mieheni on jossain reissun päällä, nukun hänen tyynyllään, jopa kokonaan hänen puolellaan. Se on jotenkin erilaista ja kivaa. Siinä saa samalla vähän haistella toisen tuoksua.

Tietysti yksi merkittävistä jutuista on Tuppuraisen seuranta. Saan ajan kyllä kulumaan liikkeitä seuraillessa ja jutustellessa, kun toinen välillä innostuu kunnolla jumppaamaan. Kohdussa on yhä vähemmän tilaa ja liikehdintä on rauhallista, mutta monena päivänä ihan jatkuvaa. Tänään koko aamupäivä ja päivä olivat liikkumisaikaa ja nyt illalla on ollut vähän unista meininkiä, mutta katsotaan mitä tapahtuu jahka nappaan peliin muutaman satsuman. Olen yrittänyt arvuutella vatsan peitteiden läpi tuntuvia ruumiinosia ja minulla alkaa olla vahva käsitys pepun ja kippurajalkojen sijainnista pallean alapuolella. Tuntuu siltä kuin joku uisi sammakkoa vatsassa.

Satsumien lisäksi harkinnassa olisi mikropopparit, koska tänään tulee telkkarista pitkästä aikaa Cocktail. Jos nukahtaisi sen ääreen sohvalle. Ainiin! Eihän täällä ole sitä murua joka aina vie minut sänkyyn ja peittelee. Ihan tyhmää!