Kirstin, Johannan ja Sonjan luona

Tänään oli neuvola ja juteltiin lähinnä läpi kaikki mitä jo tiesinkin äitiyspäivärahan ja -avustuksen hakemisesta. Pissa oli puhdas ja hemoglobiinikin pysynyt yli 130:n. Ei siis toistaiseksi tarvita rautalisää. Tällä iällä joudun tietysti myös sokerirasitukseen ja siihen ihanuuteen olisi nyt noin 4 viikkoa. Väiskin syke oli noin 140 ja tänään se saatiin todella kovaa kuulumaan. Ihan meinasi dopplerin sietokyky olla koetuksella.

Kyselin terkkarilta olinko tulkinnut vatsan kovettumisen oikein – kun veikkasin harjoitussupistuksia ja hän sanoi että se on mahdollista. Saattaa myös olla että se on vauvan profiili, jos hän työntää itseään selkä edellä ulospäin. No, kunhan ei ole kipuja, niin saa olla kumpaa vaan. Ensi kerralla onkin sitten lääkärin aika ja minulle tuli yllätyksenä että siellä ultrataankin. Kivaa! Tai siis eihän se ole aika lääkärille vaan Johannalle. Sonjakin on kuulemma mukana. Minulla on pieni haju että he ovat lääkäri ja terveydenhoitaja. Hauskan inhimillinen tapa esittää asia.

Pinnasänky löytyi, toinenkin ostos kutkuttaa

Huusin eilen meille täysin ehjän ja siistin pinnasängyn 15 eurolla. Se sopii valitsemaani linjaan. En kyllä voisi maksaa sängystä sataa tai kahtasataa euroa. Kun sitä käytetäänkin niin vähän aikaa. Lisäksi bongasin sellaisen todella söpösen ”nukkuma-alustan”, mutta täytyy pohtia onko sen huutaminen järkevää….tai ehkäpä tässä jo voisi jotain vähän järjetöntäkin huutaa. Se oli niin söpökin.

Noita kalusteita alkaa nyt näköjään kertymään niin että täytyisi kohta patistaa miestä pistämään tietokonepöytä ja siinä törröttävä pöytäkone lihoiksi. Lisäksi pitäisi keksiä paikka silityskeskukselle. Vinkki niille, jotka haluavat selvitä silittämisestä nopeasti ja helposti – silityskeskus kannattaa ehdottomasti hankkia. (Enpä muuten olisi ihan heti kuvitellut linkittäväni blogistani sanoja Marttojen sivuille – mutta kerta se on ensimmäinenkin)

Ympärillä yrittäjyyttä

Olen tehnyt viime ajat töitä yhden yrittäjyyskasvatukseen liittyvän projektin parissa ja innostunut moneen otteeseen tästä omasta yrittäjyydestänikin taas sen myötä. Toki realiteetti on se, että marraskuusta firmani taukoilee vuoden päivät, mutta paluu töihin on varmasti mukava asia. Siitä saa olla iloinen. Toinen ilon aihe on että pitkään kysymysmerkkivaiheessa ollut ystäväni on tarttunut tilaisuutta ”sarvista” ja oli tänään meillä pohtimassa mm. rahoitussuunnitelman saloja. Minulla meinasikin mennä sormi suuhun näiden ”tuttujen” asioiden kanssa kun olikin kyse toiminimestä eikä osakeyhtiöstä. Varmaan kaikista pelottavinta ja vaikeinta on juuri tuo hallinnollinen puoli ja varsinkin verotus. Burp! Onneksi on tilitoimistoja. Ja kyllä se oman talouden riskien hallinta on vaan tärkeä juttu. Ei voi suin päin sotiin lähteä.

Mutta päivän saldo on siis varsin positiivinen. Potkuihin juuri yltyneen tirriäisen sydän kiivaana sykkien, uuden yrittäjän realistisen innostuneisuuden siivittämänä kohti unisia maisemia ja huomenna uusi päivä täynnä etätyön onnea. Olipas niin minulle tyypillisen hankalasti puettu sanahuntuun tuo tokaisu. Huomenna jo 21 + 6 ja yksiraskausviikko taas ehtoopuolella.

Väiskiksi ennustettu

Ihana sunnuntai. Aamun pitkä kahvisessio, turkkilaista jugurttia ja omenasosetta. Kyllä kelpaa pikkuisen potkia navan vierustaa. Tämä viikonloppu on lipunut ohi aika vikkelään, kun on ollut joka päivälle ohjelmaa. Perjantaina vietimme synttäreitäni syömällä ulkona ja illan lopuksi nukahdin tavoilleni uskollisesti sohvalle.

Mummo, mummi, isoäiti, mamma, bibi, baba, mumma, famu vai mikä?

Lauantaina toukan mummo tuli kylään. Hän on muuten aikoinaan, 1997 mummoksi tullessaan itse valinnut että haluaa ehdottomasti olla mummo. Toiset karsastavat tuota sanaa. Isästäni tuli sitten kai pohojalaasen perinteen mukaan pappa, vaikka perinteisemmin kai kuuluisi olla paappa. Mieheni puolella ovat mummi ja vaari, viime syksynä syntyneen rintsenssan valjastamina.

No mummohan oli voimaa ja intoa täynnä ja ihmetteli kovasti jo kohonnutta kumpuani. Odottelin että noituudet alkaisivat heti mutta malttoi äitimäiseen tyyliin vähän aikaa tarkkailla minua – tiedättehän sillä lailla kun äidit tarkkailevat lapsiaan, päästä varpaisiin. Lähtiessä hän sitten bongasi eteisessä roikkuvat ihka ensimmäiset luistimeni (tosi kesäinen sisustuselementti) ja totesi että nämä menevät meidän lapselle, kunhan nyt ensin tehdään tämä poika. Tulihan se sieltä.

Tänään luvassa ylläri

Taisin jo aiemmin mainita bonganneeni Facebookista että vanha hyvä ystäväni on minua kolmisen viikkoa edellä. Hän kertoi siellä ekoista tuntemistaan liikkeistä jo jokin aika sitten. Olen malttanut olla asiasta hiljaa ja tänään he tulevat meille kylään 1-vuotiaan tulevan isoveikan kanssa. Odotan innolla ensireaktiota kun mahakkaat törmäävät. Hän odottaa poikaa. Tämän ystävän kanssa on tunnettu muistaakseni jo alle kouluikäisestä, no ainakin ala-asteelta ja juttu jatkuu aina pitkän tauon jälkeen samasta. Meillä on monta hauskaa yhteistä muistoa, joista etenkin vauvanukkeleikit muistan terävästi. Kaivoin valmiiksi yhden kuvankin, jossa olemme pukeneet nuket valmiiksi varmaankin pyöräilyä varten.

Ostoslista on pitkä, miten minimoisi tavaran määrän?

Olen lisäksi aloittanut konkreettiset hankinnat vauvan huonetta varten. Huusin Ikean Hemnes-sarjan hoitopöydän netistä ja nyt metsästän pinnasänkyä. Turvakaukalon lainaaminen on jo sovittu ja vaunuihin meillä on kuulemma optio appiukon ja anopin toimesta. Täytyy mennä joku päivä katsomaan vähän värilastuja, jos valitsisi maalin pikkuhuoneen seinään. En ehkä viitsi tapetoida, kun katon rajassa on niin hankalasti kotelot ja verholauta.

Jatkuvasti olisi tarjolla jotain pientä kivaa tai käytännöllistä tavaraa, mutta olen yrittänyt toistaiseksi pidättäytyä hankinnoista ja ottamasta vastaan tavaroita. Viime viikolla porkkanalla ajava pupu sai kaverin kun hankin helistinpehmon lisäksi saman sarjan naulakon. Vaatteitakin on jo kokonaista 4 kappaletta, kun mummo toi keltaisen lappuhaalarin ja vaalean neuletakin ja mummi oli hankkinut Wienistä söpön pienen bodyn. Täytyy keksiä ensin miten kaikki tavarat ja vaatteet säilytetään, sitten vasta voi ajatella niiden hankintaa. Tarvitaan siis vielä lipastoa, hyllyjä ja muuta sellaista.

Nyt toinen muki kahvia ja sitten suihkun kautta kotitöihin.