Eilen istuttiin (minä tosin välillä makasin) iltaa kummien kanssa. Ja ne kostivat. Olen ostanut kummien lapsille syntymän kynnyksellä suurimman Ihaan ja Tikrun mitä olen kaupasta löytänyt, ja sen seurauksena meille muutti asumaan melkoisen kokoinen Nalle Puh. Hän kertoi myös kortissa olevansa Tuppuraisen hyvä ystävä, joten eihän sitä muuta voi kun asettaa nallukan huoneen parhaalle paikalle kaveria odottamaan. Tuolla se katselee minua pinnasängyn päädyssä kun röhnötän nojatuolissa kirjoittamassa. On muuten aika hyvä läppärin alunen tämä imetystyyny, jonka vähän aikaa sitten sain.
Tänään masussa on ollut vilkasta. Tuppurainen kääntyilee kovasti kyljelleen ja kenkii toista kylkeä. Isin puheestakin aktivoitui kovasti näyttämään voimansa. Silloin kun liikkeet ovat isoja, nahka on tosissaan kovilla. Mutta vielä ei ole minkäänlaisia tuntemuksia muuten. Supistuksiakaan ei voi sanoa juuri olevan. Ehkä olen tuntevani pientä mahan asennon muutosta. Vaikeaa sanoa, mutta se on ehkä asettunut hippusen alemmas.
Uusia ystäviä
On tässä viikonlopussa ollut muutakin juhlittavaa kuin kummit. Eilen alkuillasta syntyi ystävälleni pieni poika. Siis sille ystävälle jonka kanssa ei ehditty treffata kun auto oli lumihangessa jumissa. Ihanaa! Synnytys oli ollut helpohko ja voivat mainiosti. Odotan kovasti näkeväni kuvia tai pääseväni livenä tulokasta tuijottelemaan. Jännää myös nähdä miten isoveli suhtautuu tulokkaaseen.
Illalla mennään katsomaan Rare exports ja jonnekin syömään. Kivaa lähteä vähän liikkeelle. Toivottavasti leffateatterin tuolissa ei tule tukalat oltavat. Täytyy tehdä viisas valinta housujen suhteen, siis valita mahdollisimman lökäriversiot – kunhan niillä kehtaa astua ravintolaan.
37. raskausviikko on ensi viikolla täynnä ja aletaan olla synnytyskunnossa. Vieläköhän sitä jaksaisi oikein jouluostoksille?